kaksoissidoksissa

Kaksoissidoksissa on suomen kielen inessiivimuotoinen ilmaus, joka tarkoittaa tilaa tai paikkoja, joissa esiintyy kaksoissidos. Termiä käytetään yleisesti kemian teksteissä viittaamaan siihen, mitä tapahtuu tai mitä ominaisuuksia kaksoissidokset tuovat molekyyleissä. Kyse ei ole erillisen termin lisäksi, vaan sanan taivutusta, jolla kuvaillaan kaksoissidosten roolia kemiallisissa rakenteissa.

Kaksoissidos on kaksiyhteys kahden atomin välillä, jossa on yksi sigma-sidos ja yksi pi-sidos. Tämä yhdistelmä vaatii yleensä sp2-hybridisaation, ja sidoskulmat ovat tyypillisesti noin 120 astetta, jolloin molekyylin atomsosi muistuttaa tasokulkua. Kaksoissidoksen läsnäolo rajoittaa kiertämistä sidosakselin ympäri, mikä johtaa cis/trans- tai E/Z-isomeriaan, kun kummassakin atomiessa on eriväriset substituentit. Yleisiä esimerkkejä ovat C=C alkeeneissa sekä C=O, C=N ja muut kaksoissidokset, joita esiintyy orgaanisessa kemiassa.

Kaksoissidokset vaikuttavat molekyylin reaktiivisuuteen ja elektroniseen käyttäytymiseen. Pi-sidos muodostaa konjugoituvia järjestelmiä, mikä vaikuttaa UV-vis-säteilyn absorptioon ja stabiliteettiin. Kaksoissidokset osallistuvat tyypillisesti elektrofiilisiin additioreaktioihin, hapettumiseen ja polyadditioon, sekä rooleihin biologisissa ja materiaaleihin liittyvissä prosesseissa. Kaksoissidoksissa esiintyvät ominaisuudet, kuten pienen absorbed kaukaisen, reaktiivisuuden ja isomerian mahdollisuus, tekevät niistä keskeisen teeman sekä orgaanisessa kemiassa että peliteollisuudessa.