kadenssi

Kadenssi on musiikissa harmoninen loppu- tai taukukohta, joka syntyy sointujen etenemisestä. Se merkitsee usein lauseen päätöksen tai tärkeän hetkellisen palautumisen tonikaan, ja sen avulla kuulija saa käsityksen tonaliteetista ja rakenteesta. Kadenssit ovat keskeinen osa klassisessa ja tonalistisessa musiikkissa, mutta niiden funktio ja luonteet voivat vaihdella tyylilajista toiseen.

Sointujen etenemä muodostaa erilaisia kadensseja, joilla on omat merkityksensä ja tunnesävyensä. Puhdas kadenssi, tai täydellinen kadenssi, tarkoittaa usein V–I- etenemää, jossa V (dominantti) ratkaisee tonikaan ja lopullinen loppu on vahva. Epävarma tai epävarma kadenssi on kadenssi, joka ei tarjoa täydellistä ratkaisua, kuten V–I, I–V tai IV–V -tyyppiset kulkuja, ja ne luovat jännitettä tai jatkuvuuden tunnetta. Puolikas kadenssi, eli half cadence, päättyy V-sointuun eikä tarjoa täydellistä ratkaisua, jolloin kuulijalle syntyy tunne tauosta tai odotuksesta. Plagal kadenssi, IV–I, on lempeämpi ja usein liitetty virsien ja pyhien kappaleiden loppuihin. Hylkäävä kadenssi, deceptive cadence, on klassinen V–VI-tyyppinen etenemä, jossa odotettu ratkaisu I jää väliin ja tilalle tulee toinen soinnin, mikä yllättää kuulijan.

Kadenssit voidaan esittää yksittäisinä luvuina tai koko osien rakenteessa, ja ne voidaan toteuttaa monin tavoin, kuten sointuun liittyvien soittimien kuoroja, sävelmelodian ja rytmin kautta. Niiden ymmärtäminen auttaa analysoimaan musiikin muotoa ja ilmaisua.