käänteistranskriptaasientsyymit

Käänteistranskriptaasientsyymit, lyhennettynä RT, ovat RNA:ta templattina käyttäviä DNA-polymeraaseja. Ne ovat välttämättömiä retroviruksille, kuten HI-virukselle, koska ne mahdollistavat viruksen geneettisen materiaalin kopioinnin RNA-muodosta DNA:ksi. Tämä prosessi, käänteistranskriptio, on kriittinen vaihe viruksen elinkaaren kannalta, sillä se mahdollistaa viruksen DNA:n integroinnin isäntäsolun genomiin. Käänteistranskriptaasientsyymeillä on kolme keskeistä toimintoa: RNA-riippuvainen DNA-polymeraasiaktiivisuus, DNA-riippuvainen DNA-polymeraasiaktiivisuus ja ribonukleaasiaktiivisuus, joka poistaa RNA-templaatin.

Ensimmäisen kerran käänteistranskriptaasientsyymi löydettiin vuonna 1970 Howard Temin ja David Baltimore molempien raportoidessa sen olemassaolosta erillisissä tutkimuksissa. Tämä löytö oli merkittävä, sillä se todisti keskeisen dogmin molekyylibiologiassa – että geneettinen informaatio virtaa DNA:sta RNA:han – olevan epätäydellinen. Käänteistranskriptaasin löytyminen avasi uusia tutkimusaloja virusten biologian ja syövän parissa.

Lääketieteellisessä sovelluksessa käänteistranskriptaasientsyymit ovat olleet ratkaisevan tärkeitä HIV:n hoidossa. Käänteistranskriptaasin estäjät (NRTI:t ja NNRTI:t) ovat keskeisiä lääkkeitä retrovirushoidossa. Ne estävät viruksen lisääntymistä ja hidastavat taudin etenemistä. Näiden lääkkeiden kehitys on mullistanut HIV-infektion hoidon ja parantanut merkittävästi potilaiden elämänlaatua ja elinajanodotetta. Käänteistranskriptaasientsyymejä käytetään myös geenitekniikassa, esimerkiksi PCR-tekniikan kehittyneemmissä muodoissa ja cDNA-kirjastojen luomisessa.