järkevyydestä

Järkevyys viittaa kykyyn ajatella ja toimia rationaalisesti ja harkiten. Se on taito arvioida tilanteita objektiivisesti, punnita eri vaihtoehtoja ja tehdä päätöksiä, jotka perustuvat loogiseen päättelyyn ja todisteisiin. Järkevyys ei ole sama asia kuin pelkkä älykkyys, vaikka korkea älykkyys voikin edistää järkevää ajattelua. Se on pikemminkin käytännöllinen taito, joka ilmenee tavoissa ratkaista ongelmia, kohdata haasteita ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Järkevä henkilö pyrkii välttämään tunteiden tai ennakkoluulojen ohjaamaa toimintaa, joka voisi johtaa virheellisiin johtopäätöksiin tai haitallisiin tekoihin. Sen sijaan hän suosii analyyttistä lähestymistapaa, etsii tietoa ja arvioi sen luotettavuutta ennen mielipiteen muodostamista tai toimiin ryhtymistä. Järkevyys ilmenee myös kyvyssä tunnistaa ja myöntää omat virheensä sekä tarvittaessa muuttaa omaa näkökantaansa uudempien tietojen valossa.

Kulttuurisissa ja yhteiskunnallisissa yhteyksissä järkevyyttä pidetään usein arvossa. Sitä edistetään koulutuksessa ja sitä odotetaan johtajilta ja päätöksentekijöiltä. Järkevyys on olennainen osa tieteellistä menetelmää ja oikeudellista järjestelmää, joissa molemmissa korostetaan todisteiden ja loogisen päättelyn merkitystä. Vaikka järkevyys on yleisesti tavoiteltava ominaisuus, sen ilmeneminen voi vaihdella yksilöiden ja tilanteiden välillä.