jälkeläissolut

Jälkeläissoluja, eli gametteja, ovat solut, jotka osallistuvat seksuaaliseen lisääntymiseen. Ne ovat haploideja (n), eli niissä on puolikas vanhemman kromosomistosta. Jälkeläissoluilla on keskeinen tehtävä: ne siirtävät vanhempien geneettisen materiaalin seuraavalle sukupolvelle ja yhdistyessään muodostavat uuden yksilön.

Jälkeläissoluja tuotetaan sukupuolirauhasissa. Miehillä kiveksissä tapahtuva meiosis tuottaa siittiöitä; naisilla munasarjoissa meiosis käynnistyy sikiöaikoina ja jatkuu puberteetin jälkeen. Meiosin tehtävänä on pienentää kromosomiluku kahdesta (2n) yhteen (n) ja lisätä geneettistä vaihtelua risteytymisen ja kromosomien asettumisen sattumanvaraisuuden kautta. Meiosissa syntyvät neljä haploidia solua, jotka voivat kehittyä eri suuntiin yksilölliseksi gamteiksi.

Sperm ei ole vain kuljetusmolekyli; se on pystyssä ja liikkuu kohti munasolua, jonka ovulaatio tapahtuu kuukautiskierron yhteydessä. Munasolu taas muodostuu munasarjoissa; primaariset oosyytit kehittyvät sikiöaikana, ja meioosin tauotus sekä myöhemmät aikuisen iän tapahtumat johtavat lopulta kypsän munasolun vapautumiseen ovulaation yhteydessä. Tuore fertilisaatio tapahtuu, kun siittiö onnistuu yhtymään munasoluun, jolloin syntyy zygot, diploidi yksilöalkio, jossa perimä on peräisin molemmista vanhemmista.

Gamettien geneettinen monimuotoisuus tarjoaa periytyvyydelle sekä evoluutiolle olennaisen pohjan. Poikkeavuudet gametogeneesissä voivat johtaa hedelmällisyysongelmiin tai kromosomistovirheisiin.