juuristoja

Juuristo on kasvin maanalainen osa, joka vastaa veden ja ravinteiden otosta sekä maahan kiinnittymisestä. Se muodostuu juuren kärjestä ja sen ympärillä tapahtuvasta haaroituvasta verkostosta. Yleisimmät juuristorakenteet ovat taproot-tyyppinen järjestelmä, jossa kasvaa vahva pääjuuri ja siihen liittyy sivujuurien verkosto, sekä kuitujuuristo, jossa juuressa ei välttämättä ole selvää keskuspistettä ja juuret ovat tiheästi haarautuneita.

Juuriston rakenteella on tärkeä merkitys kasvin menestykselle. Juuren kärki suojaa kasvupäätettä, ja juurihampaat sekä muut sivujuuret lisäävät pinta-alaa veden ja liuenneiden ravinteiden ottoon. Monilla kasveilla juuret toimivat myös varastointialueina. Lisäksi juuret muodostavat läheisiä yhteyksiä maaperän mikrobien kanssa: mykorritza-sienten ja joidenkin bakteerien kanssa, mikä parantaa ravinteiden, kuten fosforin ja typen, saatavuutta.

Juuriston muodostukseen ja muotoutumiseen vaikuttavat olosuhteet, kuten maaperä, kosteus, ravinteiden saatavuus sekä valta- ja ympäristötekijät. Kuivissa oloissa jotkin kasvit kehittävät syvemmän ja laajemman juuriston, kun taas ravinteikkaassa maaperässä juuristo saattaa olla enemmän pinnallinen ja tiheä. Maaperän rakenteella, tiheydellä ja veden bidraation ominaisuuksilla on merkittävä vaikutus juurten kasvuun ja kasvin kykyyn sitoa tukea sekä kiinnittyä maaperään.