journaalikirjanpitoa

Journaalikirjanpito on talouskirjanpidon perusmenetelmä, jossa yrityksen kaikki liiketapahtumat kirjataan ensin kronologiseen journaaliin (päiväkirjaan). Se liittyy kaksinkertaiseen kirjanpitoon siten, että jokaiselle tapahtumalle on sekä debet- että kredit-kirjaus, ja debet- sekä kredit-summat ovat yhtä suuret. Merkintä sisältää päivämäärän, lyhyen kuvauksen, vaikuttavat tilit, debet- ja kredit-summat sekä viitteen tukidokumenttiin ja mahdollisen laskun tai kuitin numeron.

Prosessi alkaa lähdedokumenttien keruulla, tapahtuman määrittelyllä ja sen kirjaamisella journaaliin. Tämän jälkeen merkinnät siirretään pääkirjoihin, joissa tilien saldot karttuvat ja joita käytetään tilinpäätöksen ja ulkoisen raportoinnin pohjana. Useimmat nykyaikaiset järjestelmät ovat digitaalisia: journaalimerkinnät päivitetään automaattisesti pääkirjoihin ja järjestelmä laatii väittämiä kuten tuloksen, taseen sekä arvonlisäveron raportit.

Säädökset ja säilytys: Suomessa journaalikirjanpito on kirjanpitolain alainen. Kirjalliset merkinnät on säilytettävä joko sähköisessä tai paperimuodossa siten, että tapahtumat voidaan jäljittää. Säilytysaika on tyypillisesti kuusi vuotta tilikauden päättymisestä, osin verotuksellisten ja viranomaisselvitysten vuoksi. Hyvin hoidettu journaalikirjanpito edistää sisäistä valvontaa sekä oikeellista tilinpäätöstä ja verotusraportointia.

Variaatiot: Terminologia voi vaihdella; joissakin yhteyksissä journaalikirjanpito viittaa ensisijaisiin kirjauksiin, kun taas pääkirja kokoaa tilien loppusaldoja. Nykyisin suurin osa yrityksistä käyttää sekä journaalia että pääkirjaa digitaalisissa järjestelmissä, joissa merkintöjen kulku on automatisoitua.