jatkohoidossa

Jatkohoidossa on suomenkielinen termi, joka tarkoittaa sitä, että potilas tai asiakas saa hoitoa, seurantaa tai muuta tukea edelleen alkuperäisen hoitojakson päätyttyä. Termi viittaa hoidon jatkuvuuteen ja siirtymään akuutista hoidosta kohti pitkäaikaishoitoa, jälkihoitoa tai kuntoutusta.

Käyttökonteksteja ovat muun muassa terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdehoito sekä kuntoutus ja geriatria. Jatkohoito voi sisältää säännölliset vastaanottokäynnit, lääkityksen hallinnan, kotihoitoa tai avohoitopalveluita sekä koordinointia eri palveluiden välillä. Tavoitteena on varmistaa hoidon jatkuvuus, seurata hoitovastetta, ehkäistä uusintahoitoa ja tukea elämänlaadun sekä toimintakyvyn säilyttämistä.

Jatkohoidon järjestäminen perustuu hoitosuunnitelmaan, jossa sovitaan tavoitteet ja vastuut. Siirtyminen akuutista hoitojaksosta jatkohoitoon tapahtuu usein yhteistyössä sairaalan, kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä potilaan kanssa. Rahoitus ja järjestäminen voivat kuulua kunnille sekä Kansaneläkelaitokselle (Kela) Suomessa.

Jatkohoitoa käsitellään yksilön oikeuksien ja yksityisyyden näkökulmasta, ja se toteutetaan potilaan suostumuksella sekä hoitoon sitoutuneen yhteistyön pohjalta. Termiä käytetään erityisesti päihde- ja mielenterveyskuntoutuksessa sekä pitkäaikaisessa hoidossa, jossa hoidon seuranta ja tuki ovat olennaisia. Katso myös jatkohoito ja hoitoon siirtyminen.