jännitelähteenä

Jännitelähteenä viittaa englanninkielisen termin "voltage source" suomenkieliseen vastineeseen. Se on sähkökomponentti, joka pyrkii ylläpitämään tiettyä, vakiona pysyvää jännitettä liitännöissään riippumatta siitä, kuinka paljon virtaa siitä otetaan (ihanteellisessa tapauksessa). Käytännössä jännitelähteet eivät ole täydellisiä, ja niiden kyky ylläpitää vakiojännitettä heikkenee virran kasvaessa.

Jännitelähteitä käytetään laajasti sähkö- ja elektroniikkapiireissä. Ne ovat perusta monille laitteille, tarjoten tarvittavan jännitteen komponenttien toiminnalle. Tyypillisiä jännitelähteitä ovat esimerkiksi paristot, akut, virtalähteet ja generaattorit. Virtalähteet muuntavat verkkovirran matalammaksi ja usein tasaisemmaksi jännitteeksi, jota elektroniikkalaitteet tarvitsevat.

Ideaalinen jännitelähde olisi teoreettinen malli, jonka sisäinen resistanssi on nolla. Tällöin jännite pysyisi täysin vakiona kaikilla virrantasoilla. Todelliset jännitelähteet voidaan mallintaa sarjaan kytketyn ideaalisen jännitelähteen ja pienen sisäisen resistanssin avulla. Kun virtaa otetaan lähteestä, tämän sisäisen resistanssin yli syntyy jännitehäviö, joka laskee liitäntäjännitettä. Siksi jännitelähteen kuormituskyky on rajallinen. Jännitelähteiden valinnassa onkin tärkeää huomioida niiden antama jännite ja maksimivirta suhteessa piirin tarpeisiin.