itälänsisuunta

Itälänsisuunta on maantieteellinen käsite, jolla tarkoitetaan suuntautumista itä–länsi-akselin suhteen. Termi muodostuu sanoista itä, länsi ja suunta. Käyttö on yleisintä kartografian, maantieteen ja kaupunkisuunnittelun konteksteissa.

Käytännössä itälänsisuunta voi koskea sekä luonnon muotoja että ihmisen rakentamia rakenteita. Esimerkiksi maaston tai rannikkovyöhykkeiden linjaus voi olla itä–länsisuuntainen, ja pitkät kadut tai radat voivat kulkea itä–länsisuunnassa. Rakennusten julkisivut ja rakennusryppäät suunnitellaan usein ottaen huomioon päivittäisen auringonvalon suunnan, jolloin itälänsisuunta vaikuttaa valon saantiin ja energiankulutukseen.

Geologiassa ja geomorfologiassa itälänsisuuntainen jono viittaa vuorijonon tai muun maaston trendiin, joka on itä–länsisuuntainen. Tällainen suuntaus voi heijastaa taustalla olevia tektonisia tekijöitä tai globaaleja ilmastollisia vaikutuksia.

Termi esiintyy pääasiassa akateemisessa ja suunnittelun kirjallisuudessa; synonyymeinä käytetään usein ilmaisua "itä–länsisuunta". Katso myös yleiset suunnat, azimuth ja orientaatio (maantiede).