itsetietoisuuden
Itsetietoisuus tarkoittaa yksilön tietoisuutta omasta olemassaolostaan, mielensisäisistä tiloistaan sekä kykyä tarkastella näitä tiloja suhteessa ympäristöön. Se muodostuu sekä matalasta sensorisesta itsetietoisuudesta—tietoisuudesta kehosta ja toiminnasta—että korkeammasta, reflektiivisestä itsetietoisuudesta, joka kattaa omien uskomusten, muistojen ja identiteetin pohdinnan. Eri tieteenalat voivat painottaa erilaisia ulottuvuuksia, mutta kaikille yhteistä on minuuden kokemuksen merkitys kognitiossa ja toiminnassa.
Kehityksellisesti itsetietoisuus kehittyy varhain. Varhaisissa tutkimuksissa lapsi osoittaa peilin edessä tunnistamisen viitteitä noin 18–24 kuukauden iässä,
Neurotieteessä itsetietoisuuteen liitetään osin aivoverkkojen kuten medial prefrontal cortexin ja default mode -verkon rooli, sekä narratiivisen