intermodaalisuutta

Intermodaalisuus eli intermodaalinen liikkuvuus tarkoittaa kuljetusten ja logistiikan suunnittelua siten, että useita kuljetusmuotoja käytetään saumattomasti yhdessä. Tavoitteena on siirtää tavaroita pääosin vaivattomasti merestä, maasta ja raiteista toisiin muotoihin siten, että tavarayksiköt, kuten kontit tai pakkaukset, pysyvät toimintakuntoisina siirtojen aikana. Intermodaalisuus korostaa kokonaisuuden optimointia, ei yksittäisen kuljetusmuodon tehokkuutta.

Keskeisiä elementtejä ovat intermodaaliset solmukohdat, kuten satamat, terminaalit ja rautatieasemat, sekä standardoidut yksiköt ja yhteentoimivat tiedonvaihtojärjestelmät. Tehokkaassa intermodaalisuudessa hyödyntäjät, kuljetusyritykset ja infrastruktuuri tekevät tiivistä yhteistyötä sekä käyttävät yhteiskäyttöisiä tiloja ja digitaalisia palveluita, jotka helpottavat aikataulutusta, seurannan ja vastuunjaon hallintaa.

Edut käsittävät usein pienemmän kokonaiskustannuksen, paremmat toimitusajat ja kasvaneen joustavuuden sekä potentiaalisen ympäristövaikutusten vähenemisen, kun päästöjä ja ruuhkia voidaan vähentää siirtämällä osa liikenteestä tehokkaampiin muotoihin. Haasteina ovat investointikustannukset terminaaleihin ja kalustoon, eri toimijoiden välisen yhteistyön sujuvuus, infrastruktuurin ja tietojärjestelmien yhteentoimivuus sekä sääntely- ja hallinnolliset tekijät.

Esimerkkejä ovat konttien siirtäminen mereltä raide- tai tienverkkoon, sekä digitaalinen tiedonvaihto ja yhteentoimivat logistiikkapalvelut, jotka mahdollistavat läpinäkyvän ja tehokkaan toimitusketjun. Intermodaalisuus nähdään keskeisenä osana kestävää ja kilpailukykyistä liikenne- ja logistiikkajärjestelmää sekä monilukuisen matkan järjestelmällistä kehittämistä.