interferenssissä

Interferenssi tarkoittaa kahden tai useamman aallon yhteisvaikutusta tilassa, jossa niiden amplitudit summautuvat. Tulos on uudenlaista aaltokuviointia, jonka voimakkuus riippuu vaihe-erosta Δφ kahden aallon välillä. Konstruktiointerferenssi eli vahvistava interferenssi syntyy, kun aallot ovat samassa vaiheessa (Δφ≈0 mod 2π). Destruktiointerferenssi eli kumoava interferenssi ilmenee, kun vaihe-ero on π (tai muu puolivälin arvo). Intensiteetti on tällöin pienempi kuin kummankin aallon erikseen.

Koherenssi on välttämätöntä interferenssikuvion ylläpitämiseksi: vakaa suhteellinen vaihe ja sama tai erittäin lähellä sama taajuus. Pienen polkueron muutoksen kautta muuttuu vaihe-eroa ja kuvio muuttuu vastaavasti. Yleensä interferenssi havaitaan, kun lähteet ovat koherentteja ja niiden aallot voivat yhdistyä pysyvästi.

Interferenssia tutkitaan ja hyödynnetään monin tavoin. Klassisia esimerkkejä ovat kaksisiltaisen kokeen ja Michelsonin interferometrin käyttö, ohuen kalvon aiheuttama interferenssi (esim. saippua- tai öljykalvojen värit) sekä Newtonin renkaat veden pinnalla. Interferometrejä käytetään tarkassa pituus- ja aikamittauksessa, spektrianalyyseissä sekä gravitaatioaaltojen havaitsemisessa (esim. LIGO).

Interferenssi ei rajoitu pelkästään valo-slot-toimintaan: ääniaallot sekä aineaallot voivat muodostaa interferenssikuviot, ja kvanttimekaniikassa hiukkas-aaltoilmiöt näkyvät interferenssin kautta. Näin interferenssi on sekä klassinen että kvantti-ilmaisun keskeinen perusta.