integriteettitarkistuksissa

Integriteettitarkistuksissa tarkoitetaan prosesseja ja arviointeja, joiden tavoitteena on varmistaa tiedon, järjestelmien ja toimintojen eheys sekä estä virheitä, manipulointia ja vilppituotteita. Termiä käytetään laajasti sekä teknologiassa että organisaatioiden hallinnissa.

Tietotekniikassa ja tietojen hallinnassa integriteettitarkistukset voivat sisältää kryptografisia tarkistussummia, hash-arvoja, digitaalisia allekirjoituksia, tiedon alkuperän ja käsittelyhistorian jäljittämistä, versionhallintaa sekä auditointilokeja. Ne voivat olla automatisoituja tai manuaalisia, ja niiden tarkoituksena on havaita muokkaukset, kadonneet tiedot sekä virheellisen tilan syntyminen.

Henkilöstö- tai organisatorisissa konteksteissa integriteettitarkistukset voivat viitata luotettavuuden varmistamiseen, esimerkiksi taustatarkastuksiin ja luotettavuuden arviointiin rekrytoinnissa tai turvallisuusvalvonnassa. Näitä tarkistuksia voidaan käyttää myös eettisyyden ja korruptionvastaisen toiminnan tukena, mutta niiden suorittaminen on säänneltyä ja vaatii asianmukaiset suostumukset sekä läpinäkyvyyden.

EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) ja kansallinen lainsäädäntö asettavat raamit henkilötietojen käsittelylle sekä taustatarkastuksille, mukaan lukien suostumus, tarkoituksenmukaisuus ja tietojen säilytys.

Sovelluskohteita ovat tietohallinto, kyberturva, laadunvalvonta, riskienhallinta sekä talous- ja hallintoprosessit. Integriteettitarkistukset auttavat varmistamaan luotettavuuden, estämään virheet ja tukemaan päätöksentekoa.