immuunissa

Immuunissa tarkoittaa tilaa, jossa elimistö kestää tiettyjä taudinaiheuttajia tai reagoi niihin siten, että infektio ei etene tai aiheuttaa vain lieviä oireita. Immuniteetti voidaan saada aiemman infektion kautta tai rokotteiden avulla. Se voi ilmetä sekä yksilöllisesti että väestötasolla.

Immuunijärjestelmä jaetaan kahteen pääosaan: synnynnäiseen (luontainen) immuniteettiin ja adaptiiviseen (oppiva) immuniteettiin. Luontainen immuniteetti on nopea ja yleinen: siihen kuuluvat fyysiset esteet kuten iho ja limakalvot, syöjäsolut (makrofagit, neutrofiilit), luonnolliset tappajasolut sekä tulehdukselliset viestijäaineet. Adaptiivinen immuniteetti kehittyy ajan kuluessa ja koostuu T- ja B-soluista sekä vasta-aineista; sillä on immuunimuisti, jonka ansiosta sama taudinaiheuttaja voidaan torjua tehokkaammin tulevaisuudessa.

Rokotukset ja aiemmat infektiot voivat johtaa aktiiviseen immuunisuojaantoon, jolloin elimistö kehittää muistisolut. Passiivinen immuniteetti siirretään esimerkiksi äidiltä lapselle raskauden aikana tai äidinmaidon kautta, tai saatavien valmiiden vasta-aineiden avulla.

Immuunipuolustus voi toisinaan poiketa normaalista ja aiheuttaa ongelmia. Immunodefektiot heikentävät suojaa, autoimmuniteetti tarkoittaa tilaa, jossa immuunijärjestelmä hyökkää omia kudoksia vastaan, ja yliherkkyysreaktiot kuten allergiat ovat liiallisia vasteita. Hoidoissa ja ehkäisyssä korostuvat immunoterapia sekä rokotteet.