immuunikomplexien

Immuunikompleksit ovat yhdistelmiä, jotka muodostuvat elimistössä, kun vasta-aineet sitoutuvat antigeeneihin. Antigeenit ovat tyypillisesti vieraita aineita, kuten bakteerien tai virusten osia, mutta ne voivat olla myös elimistön omia soluja tai molekyylejä. Vasta-aineet ovat immuunijärjestelmän tuottamia proteiineja, jotka tunnistavat ja neutraloivat taudinaiheuttajia. Kun vasta-aine kohtaa antigeenin, ne sitoutuvat toisiinsa muodostaen immuunikompleksin.

Normaalisti nämä immuunikompleksit poistetaan elimistöstä tehokkaasti fagosyyttisiksi soluiksi kutsuttujen erikoistuneiden solujen avulla. Tämä puhdistusprosessi on tärkeä osa immuunijärjestelmän toimintaa. Kuitenkin joskus immuunikompleksien muodostuminen ylittää niiden poistumiskyvyn tai jos immuunikomplekseja muodostuu liiallisesti, ne voivat kertyä eri kudoksiin. Tällöin ne voivat laukaista tulehdusreaktion, joka voi vahingoittaa kudoksia.

Tällainen immuunikompleksien kertyminen on keskeinen mekanismi monissa immuunivälitteisissä sairauksissa. Esimerkiksi munuaisten ja nivelten vauriot tietyissä autoimmuunisairauksissa, kuten systeeminen lupus erythematosus (SLE) ja reumatoidiartriitti, liittyvät usein immuunikompleksien kertymiseen näihin elimiin. Myös jotkin infektiotaudit voivat aiheuttaa immuunikompleksisairauksia, kun elimistö reagoi voimakkaasti taudinaiheuttajaa vastaan. Immuunikompleksien mittaaminen verestä on yksi diagnostinen menetelmä, jota käytetään apuna joidenkin sairauksien tunnistamisessa.