ilmastotoimiin

Ilmastotoimiin on suomalaisessa ilmastopolitiikassa käytetty termi, joka viittaa toimenpiteisiin, joilla ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä sen vaikutuksiin sopeutuminen toteutetaan. Se kattaa sekä päästöjen vähentämisen että sopeutumisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien hallinnan parantamisen.

Toimenpiteet jakautuvat usein kahteen pääkategoriaan: hillintä (mitigointi) ja sopeutuminen (adaptation). Hillinnässä keskitytään muun muassa energiantuotannon sähköistämiseen, energiatehokkuuteen, liikenteen päästövähennyksiin sekä rakennusten, teollisuuden ja kiertotalouden päästöjen vähentämiseen. Sopeutumisessa painotetaan infrastruktuurien kestävyyden parantamista, veden- ja ruoantuotannon turvaamista sekä ekosysteemien toimivuuden ylläpitämistä sään ja äärimmäisten sääilmiöiden varalta.

Toimenpiteitä toteutetaan useilla instrumenteilla, kuten sääntelyllä, julkisella ja yksityisellä rahoituksella, vero- ja tukipolitiikalla sekä tutkimus- ja kehitystoimilla sekä viestinnällä. Ilmastotoimia laaditaan osana kansallisia suunnitelmia, kuten ilmasto- ja energiaohjelmia sekä kansainvälisiä sitoumuksia Pariisin sopimuksen puitteissa.

Toimien toteuttaminen vaatii yhteistyötä hallinnon, kuntien, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan välillä sekä riittäviä resursseja. Seuranta perustuu päästötilastoihin, riskianalyyseihin ja sopeutumiskyvyn mittareihin sekä tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden huomioimiseen.

Haasteisiin kuuluvat taloudelliset resurssit, poliittinen tahto sekä siirtymäajan vaikutukset työntekijöihin ja yrityksiin. Ilmastotoimia arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti sekä ympäristö- että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.