ilmastonkiertoa

Ilmaston kiertoa (ilmastonkiertoa) on yleiskäsite, jolla tarkoitetaan maapallon ilmastojärjestelmän toistuvia ajanjaksollisia vaihteluita. Näihin kuuluu sekä lyhytaikaista että pitkäaikaista vaihtelua lämpötilan, sademäärien ja ilmanpaineiden tilassa sekä merijään ja merivesien ominaisuuksien muutoksia.

Esimerkkejä ilmaston kiertoon kuuluvista ilmiöistä ovat ENSO-kierto (El Niño–La Niña) trooppisella Tyynellämerellä; Pohjois-Atlantin oskillaatio (NAO); sekä Tyynenmeren PDO ja Atlantin AMO. Nämä oskillaatioita ja niiden vuorovaikutukset vaikuttavat säätiloihin ympäri maailmaa.

Milankovitchin kierto kuvaa pitkän aikavälin ilmastonvaihtelua, jota säätelevät Maan kiertoradan muoto, obliisuus ja precession (pyörimisliike). Näitä tekijöitä pidetään suurina ajureina jääkausien ja lämpökausien sykleille.

Merkitys: ilmaston kiertojen ilmentymät vaikuttavat äärisäähän, sadon tuotantoon ja vesivarojen jakautumiseen. Näiden kiertojen ymmärtäminen parantaa sääennusteita, ilmastonmuutoksen vaikutusten tulkintaa sekä ilmastomallien validointia.

Observointi ja tutkimus: tutkijat tunnistavat kiertojen olemassaolon tilastollisilla menetelmillä, analysoivat paleoklimatologisia rekonstruointeja sekä hyödyntävät ilmastomalleja. Osa kiertojen vaihteluista on sisäistä variaatiota, ja ilmastonmuutoksen myötä niiden amplitudi ja esiintymistiheys voivat muuttua.