ilmanvaihtoprosentti

Ilmanvaihtoprosentti on suomalainen termi, jolla tarkoitetaan rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän tuottaman ulkoilman osuuden prosenttiosuutta. Se kuvaa, kuinka suuri osa toimitetusta ilmasta on raitista ulkoilmaa suhteessa kierrätettyyn tai palautettuun ilmaan. Käytännössä ilmanvaihtoprosenttia voidaan tarkastella kahdella tavalla: ulkoilmaa sisältävän toimivirrän osuutta prosentteina sekä ilmanvaihdon nopeutta ilmaisvaksi ilmamääräksi tunnissa (air changes per hour, ACH). Ulkoilmaa sisältävä osuus vaikuttaa ilmanlaatuun, mutta samalla lisää energian tarvetta lämmityksessä tai jäähdytyksessä; ACH taas kertoo, kuinka monta kertaa sisäilma vaihtuu tunnissa.

Mittaus ja ohjaus: Nykyiset koneelliset ilmanvaihtojärjestelmät, joissa on lämmön talteenotto, säätävät ulkoilman osuutta energian ja ilmanlaadun tasapainottamiseksi. Kysyvoinnin perusteella voidaan soveltaa sanoja kuin kysyntäohjattu ilmanvaihto, jossa sensorit (esim. CO2 tai läsnäolo) ohjaavat ilmanvaihdon määrää. Ennakkohuoltoissa ja auditoinneissa ilmanvaihtoprosentti määritetään ilmamäärien mittausten, suhteellisten mittausten ja joskus asettamien laskelmien avulla.

Merkitys ja standardit: Suomessa rakennusmääräykset asettavat vähimmäisvaatimuksia ilmanvaihdon tasolle, ja ne voivat ilmaista ne ACH:n tai ulkoilmaa sisältävän osuuden kautta. Ilmanvaihtoprosentin hallinta on oleellista sekä ilmanlaadun että energiatehokkuuden kannalta; liian suuri osuus ulkoilmaa voi lisätä energiankulutusta, kun taas liian vähäinen osuus heikentää ilmanlaatua.

Lisätietoja: ilmanvaihto, ilmankierto, ulkoilmaosuus, energiatehokkuus, HVAC.