ilmanpaineita

Ilmanpaineet ovat ilman molekyylien aiheuttamaa voimaa pinta-alaa kohden. Ne syntyvät ilmakehän massasta sekä ilmamolekyylien törmäyksistä pinta-aloihin ja ne riippuvat sekä ilman lämpötilasta että korkeudesta. Päivittäisessä ilmastossa ilmanpaineen vaihtelut ovat keskeinen osa sään kehitystä.

Yleisimmät mittayksiköt ovat pascal (Pa) ja hektopascal (hPa). 1 hPa vastaa 100 Pa. Standardi merenpinnan ilmanpaine on noin 1013,25 hPa (noin 101 325 Pa). Ilmanpaine muuttuu paikasta toiseen ja ajasta riippuen; se on alhaisempi korkeammalla ja voi vaihdella sääjärjestelmien, kuten korkeapaineen ja matalapaineen, mukaan. Korkeapaineeseen liittyy usein selkeä, kuiva sää, kun taas matalapaineessa esiintyy yleensä pilviä ja sade.

Ilmanpaineen muutosten tutkimisessa käytetään barometreja. Vanhoissa laitteilta löytyy vesiliuoksella toimiva merkuriobarometri, mutta nykyään yleisimmin käytetään aneroidbarometreja, jotka mittaavat ilmanpaineen aiheuttamaa muodonmuutosta pienessä, tukevasti rakennetussa kotelossa. Barometrit antavat ilmi paineen muutokset ja niitä hyödynnetään sääennusteissa sekä meteorologisissa tutkimuksissa.

Ilmanpaineilla on myös käytännön vaikutuksia. Ne vaikuttavat lentoliikenteessä, sukelluksissa ja vuoristossa, sekä ihmisen hyvinvointiin ilmanpaineen ja ilman hapen osapaineen muuttuvissa oloissa. Ilmakehän paine-erot muodostavat tuulia ja sääilmiöitä, ja niiden pitkäjänteinen seuranta on keskeistä ilmaston ja sään ymmärtämisessä.