ilmankerroksilla

Ilmankerroksilla tarkoittaa ilmakehän kerrosten kokonaisuutta sekä niissä esiintyviä ilmiöitä ja havainnoitavia alueita. Suomenkielinen termi muodostuu sanoista ilmankerros ja locatiivinen -lla, joka osoittaa sijaintia “ilmankerroksilla” eli ilmakehän kerroksissa. Sitä käytetään erityisesti meteorologiassa, ilmastotieteessä ja geotieteellisessä keskustelussa kuvaamaan ilmakehän erilaisia korkeuksia ja niissä havaittavia tai vaikuttavia ilmiöitä.

Ilmakehä voidaan jaotella useisiin kerroksiin, joilla kullakin on omat ominaisuutensa. Troposfääri ulottuu maanpinnasta noin 8–12 kilometrin korkeuteen ja siellä tapahtuu suurin osa sääilmiöistä sekä ilmankierron dynamiikasta. Stratosfääri sijaitsee noin 12–50 kilometrin korkeudessa ja siellä on otsonikerros, joka suojaisi maanpintaa ultraviolettisäteilyltä. Mesosfääri kattaa noin 50–85 kilometrin korkeudet; siellä tapahtuu meteoritromahduksia ja taivaalla näkyy tyypillisiä ilmiöitä kuten arktiset/etelämenetelmälliset yötaivaan värit. Termosfääri alkaa noin 85 kilometrin korkeudesta ja ulottuu useisiin satoihin kilometreihin; joulua esimerkiksi aurora-aktiviteetteja, sekä erittäin harvaa mutta erittäin kuumaa ilmaa. Eksosfääri sijaitsee edelleen korkeammalla ja muuttuu vähitellen avaruudeksi, jolloin ilmakehän ja avaruuden rajapinta on epäselvä ja harvinainen hiukkasvuorovaikutus alkaa.

Ilmankerroksilla tapahtuvien ilmiöiden tutkimuksessa käytetään muun muassa radiosondeja, satelliitteja, lidar- ja radar-teknologiaa sekä ilmakehämallinnusta. Tutkimus ja mittaus tuottavat tietoa säästä, ilm-aston muutoksista sekä ilmakehän yläkerrosten vaikutuksesta ilmailulle, radioviestinnälle ja avaruussäälle. Termi auttaa kuvaamaan ilmakehän kerrosten välistä vuorovaikutusta sekä korkeampien kerrosten merkitystä sään ja ilmaston kannalta. Se on keskeinen käsite sekä koulutuksessa että tieteellisessä viestinnässä.