ihosyöpäriskin

Ihosyöpäriskin viittaa yksilön todennäköisyyteen sairastua ihosyöpään. Se muodostuu erilaisten geneettisten ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta, ja suurin osa riskistä liittyy ultraviolettisäteilyyn (UV-säteilyyn) sekä ihon ominaisuuksiin.

Ihosyöpä voidaan jakaa yleisiin tyyppeihin: melan omaan (melanooma) sekä ei-melanoomaan ihosyöpään, johon kuuluvat tyvisolusyöpä (basaliomas) ja levyepiteelisyöpä (levyepiteelisolu-syöpä). Melanooma on usein aggressiivisempi ja vaatii nopean avun, kun taas tyvisolusyöpä ja levyepiteelisyöpä ovat yleisempiä ja yleensä hyvin hoidettavissa varhaisessa vaiheessa.

Keskeiset riskitekijät ovat vaalea iho, herkkä iho, kirkkaita silmiä tai vaaleaa tukkaa, runsaasti pigmenttiä muodostavat syntymämerkit tai paljon pisamia, sekä historian monista auringon palamista. Pitkäaikainen tai toistuva UV-säteily, auringonpolttamat nuorena, sekä keinotekoisten UV-lähteiden käyttö (tupakointia muistuttavat solariumat) lisäävät riskiä. Mutaatiot perheessä, ikä, ikäihmisten immuunijärjestelmän heikentyminen sekä jotkin harvinaiset geneettiset oireyhtymät voivat myös suurentaa riskiä.

Arviointi ja ehkäisy perustuvat ihon ominaisuuksiin, auringonaltistuksen historiaan ja perhehistoriaan. Itsekoenhavien ihoalueiden säännöllinen itsepysäköinti sekä säännölliset (erityisesti korkean riskin) ihon tarkastukset lääkärin tai dermatiologin toimesta auttavat varhaisessa havaitsemisessa. Ehkäisykeinot kuten säännöllinen suojavaatetus, aurinkovoide, varjo sekä välttäminen auringon huippuajoista pienentävät ihosyöpäriskiä.