ideologiaa

Ideologia on johdonmukainen järjestelmä ideoita ja arvoja, jotka selittävät maailman tilan ja ohjaavat yksilöiden sekä yhteisöjen toimintaa. Se yhdistää maailmankuvan, arvolipun ja usein konkreettisia politiikka- tai toimintasuosituksia siitä, miten yhteiskunta tulisi järjestää, millaisia oikeuksia ihmisillä on ja millainen talous olisi oikeudenmukainen.

Sana ideologia tulee ranskasta idéologie, joka juontaa juurensa kreikkalaisista sanoista idea (näkökulma, mielikuvitus) ja logos (oppia, sanoitus). Suomessa sana yleistyi 1800–1900-luvuilla. Ideologioita voidaan tarkastella sekä järjestelminä että liikkeitä, ja ne voivat muuttaa käsityksiä sekä yksilöiden että yhteiskunnan toiminnasta.

Ideologian keskeisiä piirteitä ovat koherenssi ja järjestys: ne tarjoavat kokonaiskuvan yhteiskunnan toiminnasta sekä arvoineen ja tavoitteineen. Ne määrittelevät, mitkä keinot ovat hyväksyttäviä ja millainen maailma on toivottava. Ideologiat voivat legitimoida vallan rakenteita, mobilisoida kannattajia ja tarjota kehyksen politiikan sekä lobbauksen pohjaksi. Ne voivat kuitenkin olla sekä ylivaltavaikutteisia että dogmaattisia, jolloin todellisuutta ja monimuotoisuutta voidaan yksinkertaistaa tai sivuuttaa.

Käytännössä ideologiat esiintyvät politiikassa, yhteiskunnallisissa liikkeissä ja julkisessa keskustelussa. Tunnettuja esimerkkejä ovat liberalismi, conservatismi, sosialismi, nationalismi sekä erilaiset feminismin ja ympäristönsuojelun ideologiat.

Lopuksi ideologiat ovat vuorovaikutuksessa vallan, talouden ja kulttuurin kanssa, ja niitä tulkitaan sekä puolustetaan että kritisoidaan keskustelussa, tutkimuksessa ja politiikassa.