häiriövaikutukset

Häiriövaikutukset ovat lääkkeen käytöstä aiheutuvia ei-toivottuja vaikutuksia, joita potilas saattaa kokea terapeuttisen vaikutuksen ohella. Ne voivat ilmestyä nopeasti lääkehoidon alussa tai vasta pitkän käytön jälkeen, ja niiden vakavuus vaihtelee lievistä väsymyksestä vakaviin, henkeä uhkaaviin reaktioihin. Usein häiriövaikutukset ovat osittain doseihin liittyviä, mutta osa kokemuksista on yksilöllisesti herkästi reagointia.

Häiriövaikutukset johtuvat lääkkeen vaikutusmekanismeista tai aineenvaihdunnan muutoksista, mutta niitä voivat lisätä myös yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden tai ruoan kanssa sekä potilaan ikä, perinnölliset tekijät, sairaudet tai raskaustila. Osa häiriövaikutuksista on yleisiä ja rauhoittavia, kun taas toiset ovat harvinaisia tai potilaskohtaisia.

Väestöllisesti voidaan puhua yleisistä, tavallisista ja harvinaisista häiriövaikutuksista sekä niiden vakavuudesta ja alkamisajankohdasta (välittömästi, myöhemmin). Esimerkkejä yleisistä reaktioista ovat pahoinvointi, huimaus, väsymys sekä ruoansulatuskanavan oireet; vakavia voivat olla allergiset reaktiot tai maksassa tai sydämessä ilmenneet häiriöt. Yksittäisen lääkkeen pakkausselosteessa ja tiedotteissa kerrotaan lisätietoa tyypillisistä häiriöistä.

Seuranta ja raportointi ovat keskeisiä osia lääkehoidon turvallisuudessa. Potilaat ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat ilmoittaa epäillyt haittavaikutukset kansallisiin farmacovigilanssijärjestelmiin, kuten Fimea. Tämä auttaa arvioimaan riskit ja parantamaan ohjeistuksia sekä turvallista käyttöä. Mikäli häiriövaikutukset ovat vakavia, jatkuvat tai huolestuttavat, tulee ottaa yhteys lääkäriin tai apteekkariin, ja mahdollinen annoksen säätö tai lääkkeen vaihtaminen voi olla tarpeen.