hydrataateista

Hydrataatit ovat kemiallisia yhdisteitä, joiden rakenteessa on veden molekyylejä sitoutuneina toisiin ioneihin tai atomeihin. Veden määrä hydrataatissa määritellään kemiallisella kaavalla; yleisesti hydrataatin nimi kertoo vesien lukumäärän, esimerkiksi CuSO4·5H2O on pentahydraatti. Hydrataatit voivat olla epäorgaanisia tai orgaanisia, ja veden sitoutuminen vaikuttaa rakenteeseen sekä ominaisuuksiin kuten väriin, kiteen rakenteeseen ja sula-/liukuvuusominaisuuksiin.

Veden sitoutuminen hydrataattien rakenteisiin on useimmiten pysyvää, mutta veden voi irrottaa kuumentamalla tai kuivattamalla. Dehydratoituminen on usein endothermistä, ja hydrataatti voidaan palauttaa vesivarastoa lisäämällä kosteutta. Vesimäärä hydrataatissa voi vaihdella: kohdakkain on olemassa di- ja pentahydraatteja sekä muita hydrataattimuotoja. Veden määrän muutos vaikuttaa sekä fysiikkaan että kemiallisiin reaktioihin.

Esimerkkejä hydrataateista ovat CuSO4·5H2O (pentahydraatti, kirkkaan sininen), CaSO4·2H2O (kipsi, dihydraatti) sekä CaSO4·0.5H2O (hemihydraatti, plaster of Paris). Kipsi voidaan kuivaamalla muuntaa hemihydraattimuotoon noin 150 °C:lla. Hydrataatteja käytetään laajasti kuivaimina ja kosteuden hallinnassa sekä kemianteollisuudessa että rakennusteollisuudessa, ja ne esiintyvät myös geologisissa prosesseissa veden kiertokulussa ja varastoinnissa.