hitsausmenetelmään

Hitsausmenetelmä on metallien liittämisen yleistermi, jolla osat yhdistetään tavalla tai toisella liitoskohdassa. Työtapoja voidaan luokitella köysiä, joissa alkuperäistä materiaalia sulatetaan tai muokataan yhdessä kappaleen kanssa, sekä vaihtoehdoissa, joissa liitos saavutetaan painementamalla, lisäaineita käyttämällä tai yhdistämällä metallien ominaisuuksia.

Yleisin ryhmä on kaarihitsaus, jossa sähköinen kaari sytytetään hitsauskolvi ja työkalun elektrodin sekä kappaleiden välillä. Kaarihitsauksen päämuunnelmia ovat MMA- tai SMAW-hitsaus (manuaalinen suojakaarihitsausta), TIG-hitsaus (GTAW, tungsten electrode in inert gas) sekä MIG/MAG-hitsaus (GMAW, kaasu suojaamassa sulanutta metallia). Näissä menetelmissä voidaan käyttää erilaisia elektrodit tai suojakaasia sekä erilaisia materiaaleja ja paksuuksia.

Toinen suuri ryhmä on kaasuhitsaus, jossa metallia sulatetaan kaasutarpeen avulla kuten asetyleenia ja happea käyttäen. Kaasuhitsaus on joustava pieniin ja keveisiin työkohteisiin sekä korjauksiin, mutta se on yleensä hitaampi ja ohuempimassaisille materiaaleille sopivampi kuin kaarihitsaus.

Paine- ja resistiivinen hitsaus kuuluu muuhun kuin kaaraniin. Näihin kuuluvat esimerkiksi pistetäys- ja saumahitsaukset, joissa liitos muodostuu puristamalla ja usein ilman sulatusta. Näitä menetelmiä käytetään autoteollisuudessa ja rakennusteollisuudessa sekä paksujen liitosten, kuten teräsrakenteiden, valmistuksessa.

Hitsausmenetelmät vaativat asianmukaisen laitteiston, hitsausolosuhteet ja turvallisuusvarusteet. Laatu riippuu materiaalien soveltuvuudesta, oikeasta prosessivalinnasta sekä valvonnasta, kuten suojakaasujen laatu ja lämpötilanhallinta.