hiilivetykset
Hiilivedyt (hiilivetykset) ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka koostuvat pelkästään hiili- ja vetyatomeista. Ne ovat suuri osa fossiilisten polttoaineiden koostumuksesta ja niitä esiintyy sekä luonnossa että teollisuudessa. Hiilivedyt jaetaan rakennettaan ja reaktiokykyään koskeviin pääryhmiin: alkaanit, alkeeneet (alkeneet), alkyynit (alkynit) sekä aromaattiset hiilivedyt. Alkaanit ovat tyydyttyneitä hiilivetyjä, joissa on vain yksinkertaisia C–C- ja C–H-sidoksia; yleiskaava on CnH2n+2. Ne ovat melko reagoimattomia ja palavat täydellisesti hiilidioksidiksi ja vedeksi. Alkeeneissa on kaksoissidos (C=C) ja alkyynit kolmoisidos (C≡C); ne reagoivat usein additioreaktioin, ja niitä käytetään laajalti kemiallisessa tuotannossa. Aromaattiset hiilivedyt muodostavat renkaallisia, delokalisoituneita elektronijärjestelmiä, jotka antavat yhdisteille erityisen vakauden ja tyypillisiä elektrofiilihallinta-reaktioita.
Hiilivedyt ovat yleisesti poolittomia ja liukenevat huonosti veteen; niiden riippuvuus molekyylipituudesta vaihtelee, ja pienemmät ovat usein