heräämisajat

Heräämisajat tarkoittavat yksilön päivittäistä heräämisaikaa, jolloin herätään hereille ja aloitetaan vuorokauden toiminta. Ne voivat olla sekä henkilökohtaisia että yhteiskunnallisesti määriteltyjä, ja ne heijastavat vuorokausirytmiä sekä ulkoisia tekijöitä kuten valoa, työ- ja opiskeluaikatauluja sekä arjen velvoitteita.

Taustalla vaikuttavat unesta heräämiseen liittyvät biologiset mekanismit, erityisesti circadian rhythm ja univajeen rakentuminen. Valo on merkittävä säätelijä: aamuvalo etenee kehoa kohti virkeyttä, kun taas häiriöt valon määrästä tai myöhäisillan valot voivat viivästyttää heräämistä. Ihmisen ruokailuajat, liikunta, stressi sekä seuraava päivä vaikuttavat myös heräämisaikojen säätelyyn. Heräämisaikojen vaihtelu esiintyy eri-ikäisten ja -tuotantojen mukaan: aikuisilla tyypilliset arkipäivän heräämisajat ovat aikaisin aamulla, nuorilla ja opiskelijoilla usein myöhäisempiä, ja iäkkäämmillä herääminen voi seurata aiempaa rytmiä.

Sosiaalisella aikataululla eli työ- ja koulutyöllä on suuri vaikutus heräämisaikoihin, mikä voi aiheuttaa ns. sosiaalista jetlagia. Epäsäännölliset heräämisajat voivat liittyä univajeeseen, mielialan muutoksiin ja aineenvaihdunnan riskeihin. Hyväksi todettuja käytäntöjä ovat säännöllinen nukkumaanmeno ja herääminen, riittävä unen määrä (riippuen iästä) sekä aamuisin tapahtuva riittävä valon saanti. Heräämisaikojen suunnittelussa voidaan hyödyntää asteittaista säätöä ja unihygienian periaatteita.