hepatiiteissa

Hepatiitti, tai maksaan kohdistuva tulehdus, on sairaus, jossa maksasolut tulehtuvat ja voivat toiminnallisesti häiriintyä. Hepatiitteja on useita etiologioita ja lisäksi akuutteja sekä kroonisia muotoja. Yleisimmät virusperäiset hepatiittit ovat hepatiittivirus A, B, C, D ja E, mutta tulehduksen syynä voivat olla myös alkoholi, lääkkeet sekä autoimmuunireaktiot.

Virusperäiset hepatiittit voivat tarttua eri tavoin. A- ja E-hepatiitti tarkoittavat usein vesi- tai ruoka- eikä kroonista infektiota, ja ne voivat parantua itsestään. B-, C- ja D-hepatiitti leviävät veriteitse tai elimistön biolähetteiden kautta; D tarvitsee usein yhtäaikaisen B-infectionin. Alkoholivieroitus ja voimakas lääkkeiden käyttö voivat aiheuttaa toksisen hepatiitin, kun taas autoimmuuniepiteeli voi aiheuttaa kroonisen tulehduksen.

Oireet vaihtelevat, mutta tavallisia ovat ikterus (keltaisuus), väsymys, vatsan oikean yläkulman kipu, pahoinvointi sekä virtsan tummentuminen. Akuutti hepatiitti voi olla lievä tai vakava, ja krooniset muodot voivat johtaa maksakirroosiin tai maksasyöpään, jos hoitoa ei käytetä.

Diagnoosi perustuu veren tutkimuksiin ja potilaan oireisiin. Maksa-arvot (ALT ja AST), bilirubiini sekä alaperäiset koetut virukset auttavat erottamaan hepatiitin tyypin. Serologiset testit ja virologiset tutkimukset varmistavat tartunnan lähteen. Kuvantamismenetelmät tukevat tilan arviointia.

Hoito vaihtelee riippuen syystä. Akuutti virushepatiitti saa yleensä oireita lievittävän ja nestehukan ehkäisevän tuen. Kroonisissa B- ja C-hepatiiteissa on käytössä antiviraalinen hoito, ja C-epäilyyn on nykyisin tehokkaita suun kautta otettavia suojalääkkeitä. Rokotteet A:lle ja B:lle ovat merkittäviä ennaltaehkäiseviä keinoja, kun taas E:n rokotetta kehitetään joissain maissa. Ennaltaehkäisyyn kuuluu turvalliset alkoholin käyttö, rokotukset, turvalliset pistosten ja jodeja käytettävien aineiden käytäntöjen noudattaminen sekä turvalliset seksuaaliset tavat.