henkilötunnisteet

Henkilötunnisteet ovat Suomessa käytettäviä virallisia tunnisteita, joilla yksilö voidaan tunnistaa viranomaisten ja julkisten palveluiden yhteydessä. Yleisin esimerkki on henkilötunnus (hetu), jota käyttävät sekä Suomen kansalaiset että vakituisesti Suomessa asuvat ulkomaalaiset. Henkilötunnisteet ovat pysyviä, ja ne liitetään henkilön väestötietoihin koko elinajan ajan.

Henkilötunnuksen muoto on 11 merkkiä pitkä: DDMMYYCZZZQ. Ensimmäiset kuusi merkkiä ilmaisevat syntymäajan (päivä, kuukausi, vuosi). C on vuosisadan merkki ja voi olla '+', '-', tai 'A' (esimerkiksi '+', '-' tai 'A' kuvaavat eri vuosisatoja). ZZZ on yksilöllinen numero, joka yhdessä syntymäajan kanssa muodostaa henkilön numeron, ja Q on tarkistekirjain tai -merkki. Tarkistekijä määritellään käyttämällä edellisiä yhdeksää merkkiä, jotta tunnus voidaan validoida. ZZZ-osan parillisuus (pariton tai parillinen) osoittaa sukupuolen: pariton numero vastaa miestä, parillinen numero vastaa naista. Osa numeroista voi viitata tilapäiseen tai ulkomaalaisen asemaan, mutta ne kaikkinensa ovat osa yksilöllistä tunnistetta.

Henkilötunnisteita hallinnoi Digi- ja väestötietovirasto (DVV). Tunnisteet ovat keskeinen osa julkisen sektorin sähköisiä palveluita, kuten sosiaaliturvaa, terveydenhuoltoa, verotusta, koulutusta ja muuta viranomaistoimintaa. Lisäksi ne helpottavat digitaitojen ja palvelujen käytettävyyttä esimerkiksi Suomi.fi -identiteetin kautta.

Tietosuoja ja oikeudet: Henkilötunnisteet ovat arkaluontoista tietoa, jota saa käsitellä vain lainmukaisilla perusteilla. Kansalaisilla on oikeus tarkastaa omat tiedot sekä tehdä oikaisu- ja poistopyyntöjä DVV:n kautta. GDPR-asetukset rajaavat henkilötietojen käyttöä ja jakamista, mikä turvaa yksilön aseman ja yksityisyyden.

---