henkilökortin

Henkilökortti, suomeksi henkilökortin, on Suomen hallinnon myöntämä virallinen henkilöllisyystodistus. Se toimii sekä yleisenä tunnistusasiakirjana että, Suomen kansalaisille, matkustusasiakirjana EU- ja Schengen-alueella. Henkilökortti on biometrinen kortti, jossa on sähköinen piiri ja mikrosiru, jotka mahdollistavat sähköisen tunnistamisen ja allekirjoitusten tekemisen.

Kortin tietosivu sisältää hakijan tiedot: etu- ja sukunimi, syntymäaika, sukupuoli, kansalaisuus, henkilötunnus, kortin numero sekä voimassaoloaika ja myöntäjän viranomainen. Kortilla on hakijan valokuva sekä allekirjoitus. Sähköinen osa sisältää eID-todistuksen ja mahdolliset digitaaliset sertifikaatit; niitä käytetään tunnistautumiseen ja eräiden sähköisten palveluiden, kuten verkkopankin tai viranomaisten asiointien, käyttöön. PIN-koodit suojaavat kortin käytön, ja PUK-koodi on varalla huonon unohtumisen tai tallentumisen varalta.

Kuka voi hakea: Suomen kansalaiset sekä Suomessa oleskelevat henkilöt, joilla on oleskeluoikeus. Kortti myönnetään poliisin hallinnoimana, ja hakemukseen liittyy henkilöllisyyden todentaminen sekä mahdolliset hakemukseen liittyvät asiakirjat.

Käyttö ja rajoitukset: Henkilökortti kelpaa tunnistusasiakirjana sekä arkipäiväisissä tilanteissa että rajanylityksissä EU-/Schengen-alueella. Se ei yleensä riitä matkustusasiakirjaksi ei-EU-maihin, ja jotkin maat voivat edellyttää passin käyttöä. Kortin voimassaoloaika määräytyy iän mukaan ja se uusitaan ennen tai hetkeä ennen vanhentumista; katoamisen tai varastamisen sattuessa kortti on ilmoitettava ja korvattava.