heilumisesta
Heilumisesta on suomalainen termi, jota käytetään kuvaamaan liikkeen ilmiötä, jossa kappale, henkilö tai kokonaisuus vaihtaa asentoa sivusuunnassa tai edestakaisin. Heiluminen kattaa sekä arkisen, tahdottoman heiluttelun—esimerkiksi käden heiluttaminen tervehtiessä—että fyysisen tai teknisen järjestelmän värähtelevän tai keinuvan liikkeen.
Linguistisestiheiluminen muodostuu verbistä heilua, joka tarkoittaa heilua, värähdellä tai heiluttaa. Nimi heiluminen viittaa tämän toiminnan tai
Fyysisessä kontekstissa heiluminen voidaan määritellä osillaatioilmiöksi. Siinä on usein huomioitavina amplitudi ( suurin poikkeama tasapainopisteestä ), periodi (ajan
Käyttökonteksteja on sekä arkipäiväisiä että teknisiä. Esimerkiksi liput voivat heilua tuulessa, ihmiset heiluttavat käsiään tervehtiessään, ja
Seikoja ja lähisukulaisia ovat esimerkiksi heilahdus, heilahdella sekä oskillaatio, joihin usein viitataan, kun käsitellään heilumisen ilmiöitä.