haploidisuuden

Haploisuus (haploidisuus) tarkoittaa tilaa, jossa solun tai yksilön perimä koostuu yhdestä kromosomisarjasta, eli kromosomiluku on n. Haploidisuus on vastakohta diploidiudelle (2n) ja polyploidialle, joissa kromosomien määrä on suurempi kuin kaksinkertainen.

Useimmat elämänkierron muodot yhdistävät haploidisuuden meiosikseen: meiosis tuottaa haploidisia sukusoluja diploidista kantasolusta. Elämänkierron tyypin mukaan haploidinen vaihe voi olla väliaikainen tai pysyvä, ja se voi olla itsenäinen ja jopa monisoluinen. Eläimillä haploidinen vaihe on yleensä sukusolujen muodossa, kun taas kasveilla ja sienillä haploidi voi muodostaa itsenäisen, monisoluinen gametofyyttivaiheen ennen diploidista zygoottia. Monissa levissä haploidinen vaihe on myös keskeinen osa elämänkiertoa.

Esimerkkejä: ihmisellä haploidinen kromosomiluku on 23 (n = 23) sukusoluissa, kun taas kehon solut ovat diploideja (2n = 46). Kasveilla pollenal or embryo-sack ovat haploideja, ja gametofytti voi olla näkyvä elämänvaihe. Sienillä haploidinen itiöiden ja myseelin tuottama kantava vaihe on yleinen; kumulatiivisesti haploidius mahdollistaa rekombinaation ja geneettisen vaihtelun.

Merkitys: Haploidisuus vaikuttaa perimän ilmaisun ja mutaatioiden vaikutusten vakavuuteen sekä mahdollistaa tiettyjen kasvinjalostuksen ja genetic-tekniikoiden sovellusten, kuten haploidisten linjojen tuottamisen ja homozygoottisten kantajien nopean saavuttamisen.