hajusteettomien

Hajusteettomien viittaa ihmisiin, jotka eivät ole saaneet tai ylläpitäneet virallista asuinpaikkaa tai kotikuntaa maassa, jossa he asuvat. Termiä käytetään erityisesti Suomessa, jossa asuinpaikan rekisteröinti on pakollista. Hajusteettomiksi luokitellaan henkilöt, joilla ei ole rekisteröityä kotikuntaa tai jotka ovat rekisteröityneet väliaikaiseen asuinpaikkaan, kuten majoituspaikkaan tai sosiaalitoimen järjestämään tilapäiseen asuinalueeseen.

Hajusteettomien määrä Suomessa on vaihdellut vuosien varrella, ja heistä suurin osa on työttömiä tai sosiaaliturvaan turvautuvia henkilöitä. Yleensä kyseessä ovat ihmiset, jotka eivät pysty tai halua hankkia vakinaista asuinpaikkaa, esimerkiksi taloudellisten, sosiaalisten tai hallinnollisten syiden vuoksi. Hajusteettomien joukossa on myös maahanmuuttajia, jotka odottavat pysyvää asuinpaikkaa tai ovat odottamassa päätöstä oleskeluluvastaan.

Hajusteettomien asema voi aiheuttaa haasteita sekä henkilökohtaisella tasolla että yhteiskunnallisella tasolla. Ilman rekisteröityä kotikuntaa henkilö voi joutua vaikeuksiin esimerkiksi terveydenhuollon, koulutuksen tai sosiaalietuuksien saamisessa. Hallinnollisesti hajusteettomien hoitaminen on lisääntynyt työtaakka viranomaisille, mikä on nostanut keskustelua asuinpaikan rekisteröinnin helpottamisesta ja hajusteettomien integroinnista.

Suomen valtion ja kuntien pyrkimyksenä on vähentää hajusteettomien määrää tarjoamalla tukea asuinpaikan hankkimiseen ja tarjoten vaihtoehtoisia ratkaisuja, kuten väliaikaisen asuinpaikan järjestämistä. On myös keskusteltu lainsäädännön uudistamisesta, jotta asuinpaikan rekisteröinti helpottuisi ja henkilöiden oikeudet turvattaisiin paremmin.