hajoavuutta

Hajoavuutta tarkoitetaan kykyä hajota tai hajoa pienemmiksi osiksi. Termiä käytetään sekä konkreettisista materiaaleista että abstraktimmista ilmiöistä kuvaamaan prosessia, jossa kokonaisuus menettää rakennettaan tai muuttuu yhdisteiksi, joita on vaikeampi pitää yhdessä. Hajoavuus riippuu usein ulkoisista tekijöistä kuten lämpötilasta, kosteudesta, paineesta tai kemiallisesta ympäristöstä, ja sitä voidaan kuvata hajoamisnopeutena.

Kemia ja materiaalitiede: hajoavuutta käsitellään usein hajoamisreaktioiden tai -prosessien kautta. Esimerkkejä ovat lämpöhajoaminen, hydrolyysi ja hapettuminen. Hajoamisnopeuteen vaikuttavat muun muassa lämpötila, katalyytit, kosteus ja pH-arvo. Polymeerien ja muiden materiaalien hajoavuus on keskeinen tekijä kestävän kehityksen ja jätteenkäsittelyn suunnittelussa.

Biologiassa ja ympäristötieteissä puhutaan biohajoavuudesta: aine hajoaa mikrobien toimesta ympäristössä. Tämä on keskeistä esimerkiksi muovien, paperin ja muun jätteen ympäristövaikutusten arvioinnissa. Hajoamisprosessi riippuu olosuhteista kuten hapen saannista, lämpötilasta ja kosteudesta ja voidaan mitata massanmenetyksen tai kemiallisten merkkien avulla.

Sosiaalisessa kontekstissa hajoavuudesta puhuminen viittaa institutionaalisen tai rakenteellisen verkoston hajautumiseen ja kyvyn menettämiseen vastoinkäymisille. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota riskien hallintaan ja suunnitteluun erityisesti infrastruktuuri-, ympäristö- ja talousaloilla.