haarautumiseen

Haarautuminen on yleistermi, joka kuvaa ilmiötä, jossa jokin rakenne tai järjestelmä jakautuu useammaksi haaraksi tai alirakenteeksi. Sanaa käytetään monissa yhteyksissä ja taivutetaan esimerkiksi muotoon haarautumiseen, kun viitataan prosessiin, johon päädytään tai jonka kohteeksi mennään.

Biologiassa ja kasvitieteessä haarautuminen havaitaan muun muassa kasvien ja puiden rungon, oksien ja juurien kasvussa, sekä verisuoniston ja hengitysteiden järjestäytymisessä. Hermostossa dendriitit ja aksonit voivat haarautua, mikä mahdollistaa monimutkaisen yhteydenpidon. Geologiassa virta- ja vesiväylät voivat muodostaa haaroja ja sivuhaaroja.

Matematiikassa ja tilastotieteessä haarautumisprosessi on stokastinen malli, jossa yksilöt lisääntyvät ja antavat jälkeläisiä, joista voi kehittyä useita haaroja muodostava puu. Tällöin puhutaan kriittisestä, subkriittisestä tai superkriittisestä tilasta. Mallia käytetään populaatiodynamiikassa, epidemiologiassa ja leviämisprosesseissa.

Tietotekniikassa ja ohjelmistokehityksessä haarautuminen viittaa haarojen luomiseen versionhallintajärjestelmissä, kuten Gitissä, jolloin kehitystyö etenee rinnakkain erillisissä haaroissa. Myös muissa teknisissä yhteyksissä, kuten verkko- ja prosessisuunnittelussa, puhutaan haarautumisesta kun järjestelmä jakautuu useampaan osaan.