granulosyyttejä

Granulosyytit (granulocytes) ovat veren valkosoluja, joilla on sytoplasmassa näkyviä granuloita. Ne kuuluvat myeloidiseen hematopoieesiin ja kehittyvät luuytimen kautta neutrofiileiksi, eosinofiileiksi ja basofiileiksi, jotka ovat granulocytien kolme päämuotoa. Neutrofiilit ovat yleisimpiä ja keskeisiä bakteeri-infektioiden torjussa; eosinofiilit osallistuvat loistartuntojen ja allergisten vasteiden säätelyyn; basofiilit liittyvät tulehduksiin ja histamiinin vapautumiseen.

Morphologia ja toiminta: Neutrofiilit ovat monilobulaisia ja niillä on neutraalisesti värjäytyviä granuloita; eosinofiilit sisältävät punertavia granuloita ja basofiilit sinertävän violetteja granuloita. Granulolyytteihin liittyvät granulit sisältävät entsyymejä ja mikrobien tuhoutumista edistäviä aineita. Ne neutrofiilit fagosytoivat mikrobeja, vapauttavat reaktiivisia happi-ioneja ja voivat muodostaa neutrofiilisiä ulkoisia trappeja (NETit). Eosinofiilit torjuvat loisia ja osallistuvat allergisiin vasteisiin vapauttamalla anti-inflammatorisia ja antiparasiittisia aineita. Basofiilit vapauttavat histamiinia ja muita välittäjäaineita, mikä laajentaa verisuonia ja lisää tulehdusvasteen voimakkuutta.

Kehitys ja kliininen merkitys: Granulosyytit syntyvät luuytimen myeloidisen linjan soluista ja kehittyvät promyelo-, myelo-, metamyelocyto-, sekä lopulta kypsiksi neutrofiileiksi, eosinofiileiksi tai basofiileiksi. Veressä granulosyyttejä seurataan osana täydellistä verenkuvaa; neutrofiilia viittaa usein bakteeri-infektioon, neutropenia lisää vakavien infektioiden riskiä. Eosinofilia ja basofiilia voivat liittyä allergisiin reaktioihin, loistauteihin tai hematologisiin sairauksiin. Joillakin sairauksilla, kuten krooninen granulomatoottinen sairaus (CGD), on neutrofiilien toimintakyvyn häiriö.