grafiikkakortin

Grafiikkakortti, eli grafiikan käsittelyyn tarkoitettu lisäkortti, vastaa näytön grafiikan laskennasta ja renderöinnistä. Keskeisiä komponentteja ovat grafiikkaprosessori (GPU), videomuisti (VRAM), jäähdytys ja virransyöttö. Kortti asennetaan emolevyn PCI Express -liitäntään, yleensä PCIe x16 -paikkaan, ja se saa tarvitsemaansa virtaa omista virtalähteen liitännöistään.

Kortin liitännät ja koko voivat vaihdella. Näytön liitäntöihin kuuluvat yleisesti DisplayPort ja HDMI, joskus vanhemmissa korteissa myös DVI tai USB-C. Grafiikkakortit ovat saatavilla useissa koko- ja jäähdytysratkaisuissa: täysi koko (full-height, kaksilevyn tilaa vievä) sekä pienemmät low-profile- tai vl-koon kortit, joiden avulla niitä voidaan käyttää pienemmissä koteloissa.

Tyypillisesti markkinoilla on sekä erillisiä grafiikkakortteja että integroidut ratkaisut. Erilliset kortit ovat erityisen yleisiä pelaamisessa ja ammatillisissa sovelluksissa. Muisti ja suorituskykyarvot vaihtelevat valmistajan, mallin ja sukupolven mukaan; yleisiä muistityyppejä ovat GDDR6, GDDR6X ja joissain järjestelmissä HBM. Kortin suorituskykyä arvioidaan muun muassa kellotaajuuksien, prosessoriytimien määrän (esimerkiksi CUDA-ytimet tai vastaavat) sekä muistibandwidthin perusteella.

Grafiikkakortteja käytetään peleihin, sisällön luomiseen ja ammatillisiin tehtäviin kuten videotuotantoon sekä joissain tapauksissa tekoälytyökuormien nopeuttamiseen. Ne vaativat ajureita käyttöjärjestelmäkohtaista tukea varten (Windows, Linux, joskus macOS), ja ajurit päivitetään valmistajan ohjeiden mukaan.

Yhteensopivuus riippuu sekä emolevyn PCIe-väyläversiosta että virrankulutuksesta sekä kotelon tilasta. Käytössä on myös huomioitava virtalähteen kapasiteetti ja jäähdytysratkaisun tehokkuus.