glykoosidisiä

Glykoosidisiä yhdisteitä ovat kemiallisia aineita, joissa monosakkaridi on liittynyt toiseen molekyyliin glykoosidisen sidoksen kautta. Tavallisesti sokerina on glukoosi tai muu monosakkaridi, ja toisen molekyylin osa tunnetaan aglykoni.

Glykoosidinen side muodostuu anomerisen hiiliatomin (yleensä C1) ja toisen molekyylin -OH- tai -NH-ryhmän välille. Sidoksia on useita, joista yleisimpiä ovat O- ja N-sidoset, ja konfiguraatioissa α- tai β vaikuttaa rakenteeseen ja biologiseen toimintaan. Glykoosidiset sidokset voivat olla myös S-tyyppisiä harvinaisemmissa yhdisteissä.

Lähes kaikissa eliöissä, erityisesti kasveissa, glykoosidisiä yhdisteitä esiintyy runsaasti. Ne toimivat usein puolustuksena: kun glykoosi hydrolysoidaan entsymaalisesti, vapautuu aglykoni, joka voi olla myrkyllinen tai biologisesti aktiivinen. Entsyymit, kuten glykosidaasit, katalysoivat tätä hydrolyysiä.

Esimerkkejä kasviin liittyvistä glykoidiyhdisteistä ovat salicin glykoidi ja amygdalin, jotka hydrolysoituna voivat vapauttaa biologisesti aktiivisia aineita. Lääkealalla glykoosidimuodot vaikuttavat aineiden imeytymiseen ja tehoon; monet kasvi- ja makrohumalojen aineet ovat glykoidisia.

Glykoosidiset yhdisteet ovat tärkeitä sekä luonnontieteiden tutkimuksessa että lääkealalla. Niiden hyödyntäminen edellyttää ymmärrystä siitä, miten sokeri vaikuttaa aglykoniin ja millaisia hydrolyysiprosesseja yhdisteet kulkevat läpi.