glykoidiyhdisteistä

Glykoidiyhdisteet, tunnetaan myös glykosideina, ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka koostuvat glykosidisidoksella toisiinsa liittyneestä sokeri- (glykoni) ja ei-sokeri-osasta (aglykoni). Glykosidisidos muodostuu sokerin anomeerisen hiilen ja aglykonin funktionaalisen ryhmän välille, tyypillisesti hydroksyyliryhmän. Tämä sidos on kemiallisesti stabiili happamissa olosuhteissa mutta hajoaa emäksisissä olosuhteissa.

Glykoidiyhdisteitä esiintyy laajasti luonnossa kasveissa, eläimissä ja mikrobeissa. Niiden tehtävät vaihtelevat merkittävästi. Kasveissa ne voivat toimia varastoyhdisteinä, värinaineina, suojaavina aineina tai signalointimolekyyleinä. Esimerkiksi antosyaanit, jotka antavat kasveille niiden punaisen, sinisen ja violetin värin, ovat glykosideja. Eläimissä glykosideja löytyy muun muassa solukalvojen rakenteellisina osina ja osana immuunivastetta.

Glykosidisidoksen tyypillä (alfa tai beta) ja sokeriosan rakenteella on merkitystä yhdisteen ominaisuuksille ja toiminnalle. Aglykoni voi olla monenlaista molekyyliä, kuten alkoholi, fenoli, tioli tai typpi-pohjainen yhdiste, mikä johtaa suureen rakenteelliseen monimuotoisuuteen glykoidiyhdisteiden luokassa. Monet lääkeaineet ja luonnontuotteet ovat glykosideja, ja niitä käytetään hyödyksi esimerkiksi lääketieteessä ja elintarviketeollisuudessa.