glykolysistä

Glykolyysi on keskeinen aineenvaihduntareitti, joka tapahtuu lähes kaikissa elävissä organismeissa. Se on ensimmäinen vaihe sokerien hajottamisessa energiaksi soluhengityksessä. Glykolyysi pilkkoo yhden glukoosimolekyylin (kuusihiilinen sokeri) kahteen pyruvaattimolekyyliin (kolmehiilinen yhdiste). Tämä prosessi tuottaa samalla nettona kaksi ATP-molekyyliä, jotka ovat solujen ensisijaisia energiayksiköitä, sekä kaksi NADH-molekyyliä, jotka ovat elektroninkuljettajia ja osallistuvat myöhemmin ATP:n tuotantoon.

Glykolyysi koostuu kymmenestä peräkkäisestä reaktiosta, joita katalysoivat spesifit entsyymit. Nämä reaktiot voidaan jakaa kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa, jota kutsutaan investointivaiheeksi, glukoosi fosforyloidaan ja jaetaan kahteen kolmehiiliseen molekyyliin, mikä kuluttaa kaksi ATP-molekyyliä. Toisessa vaiheessa, jota kutsutaan tuottovaiheeksi, nämä kolmehiilised yhdisteet hapetetaan pyruvaateiksi, tuottaen samalla neljä ATP-molekyyliä ja kaksi NADH-molekyyliä. Näin ollen kokonaisnettovaikutus on kahden ATP:n ja kahden NADH:n tuotto.

Glykolyysi tapahtuu solun sytoplasmassa. Se ei vaadi happea, joten se on anaerobinen prosessi. Vaikka glykolyysi tuottaa suhteellisen pienen määrän ATP:tä verrattuna aerobiseen soluhengitykseen, se on välttämätön energiantuotannon kannalta kaikissa soluissa, erityisesti tilanteissa, joissa happea ei ole riittävästi saatavilla. Glykolyysin lopputuote, pyruvaatti, voi jatkaa matkaansa soluhengityksen Krebsin syklissä tai käydä läpi fermentaation, riippuen hapen saatavuudesta ja organismin tyypistä.