glukoosimolekyylin

Glukoosimolekyyli (glukoosi) on monokaridi, aldoheksoosi, jonka kemiallinen kaava on C6H12O6. Luonnossa esiintyy sekä D- että L-isoformeja, mutta biologisessa järjestelmässä yleisin on D-glukoosi. Se on vesiliukoinen ja esiintyy sekä avoimessa että suljetussa ringimuodossa, mutta vapaana pääasiassa ringimuodossa.

Glukoosi voi olla avoimessa aldehydimuodossa tai sisäisessä ringimuodossa, jossa se muodostaa hemiacetaalin C1- ja C5-huulien välille. Rungat voivat olla pyranoosi- (kuusikierteen) tai furanoosi- (viisikierteen) muotoja. Näitä kutsutaan alfa- ja beta-anomereiksi, joita esiintyy tasapainossa mutarotaatiossa vedessä.

Biologisesti glukoosi on keskeinen energian lähde ihmisille ja monille eläimille. Se siirtyy soluihin kuljettajaproteiinien, kuten GLUT-transporteiden, kautta. Solujen glukoosin metabolia johtaa glykolyysiin, jonka lopputuotteena syntyy pyruvaattia ja ATP:tä. Glukoosia varastoidaan glikogeeniksi maksaan ja lihaksiin sekä joissakin kasveissa tärkkelykseksi.

Glukoosi on reductorinen sokeri. Verensokerin taso on säädelty: normaalisti noin 4–6 mmol/l paastossa. Hormonaalinen säätely liittyy insuliiniin ja glukagoniin, ja poikkeamat voivat viitata sairauksiin, kuten diabetes mellitus. Glukoosi on keskeinen rakennus- ja energiavaranto monissa biologisissa prosesseissa.