gluteeniintoleranssille

Gluteeniintoleranssi on yleisnimitys gluteenille altistumisen yhteydessä esiintyville terveysilmiöille, joihin kuuluu keliakia, ei-keliakinen gluteeniherkkyys sekä vehnäallergia. Gluteeni on viljoissa esiintyvä proteiini, jota löytyy erityisesti vehnästä, ohrasta ja rukiista.

Keliakia on autoimmuuninen sairaus, jossa gluteenille altistuminen vaurioittaa ohutsuolen limakalvoa, johtaa villusten atrofiaan ja ravintoaineiden imeytymisen heikkenemiseen. Potilailla on geneettinen alttius, yleisimmin HLA-DQ2 tai HLA-DQ8. Keliakia vaatii tiukan gluteenittoman ruokavalion hallitakseen oireet ja estääkseen komplikaatioita.

Ei-keliakinen gluteeninsensitiviteetti (NCGS) tarkoittaa gluteenista johtuvia oireita, mutta ilman keliakian tavoin todettavaa ohutsuolen vauriota ja ilman keliakisille ominaisia autoaktiivisia merkkejä. Mekanismi ei ole täsmällisesti selvillä, ja diagnoosi perustuu kliiniseen poistamiseen sekä oireiden paluuseen gluteenialtistuksen jälkeen.

Vehnäallergia on IgE:llä välittyvä allerginen reaktio, joka voi ilmetä jo pian altistumisen jälkeen ja vaihtelee ihottumasta hengitysvaikeuksiin. Diagnoosi perustuu allergiatesteihin (ihonpistokoe, IgE-tasot) ja usein rohkea ruokaylitystesti.

Hoito ja seuranta: keliakian ja NCGS:n hoidossa on jatkuva gluteeniton ruokavalio, joka korjaa oireet ja ehkäisee pitkän aikavälin komplikaatioita. Vehnäallergian kohdalla vältellään vehnää, mutta muut viljoista voidaan sallia, jos ne eivät aiheuta reaktiota. Ruokavalion lisäksi usein tarvitaan ravitsemusneuvontaa ja seurataan mahdollisia ravintoainepuutoksia.