glukoneogeneesillä

Glukoneogeneesi on metabolinen reitti, joka tuottaa glukoosia ei-hiilihydraattisista esiasteista. Se tapahtuu pääasiassa maksassa ja munuaisissa. Glukoneogeneesi on elintärkeä prosessi ylläpitämään verensokeritasoja paaston, nälän tai intensiivisen liikunnan aikana, jolloin glukoosin saanti ruokavaliosta on vähäistä.

Glukoneogeneesin tärkeimpiä esiasteita ovat laktaatti, pyruvaatti, glyseroli ja tietyt aminohapot. Laktaatti muunnetaan ensin pyruvaatiksi, joka sitten jatkaa glukoneogeneettistä reittiä. Glyseroli, joka vapautuu rasvakudoksesta triglyseridien hydrolyysin yhteydessä, voidaan myös muuntaa glukoosiksi. Aminohapot, erityisesti alaniini ja glutamiini, voivat tulla glukoneogeneesin substraateiksi hajotessaan.

Reitti on pääosin käänteinen glykolyysille, mutta siinä on useita entsymaattisia vaiheita, jotka ylittävät glykolyysin epäpalautuvat reaktiot. Nämä "ohitusreaktiot" vaativat erityisiä entsyymejä, kuten pyruvaattikarboksylaasi, fosfoenolipyyruvaattikarboksikinaasi ja fruktoosi-1,6-bisfosfataasi. Glukoneogeneesi on energeettisesti vaativa prosessi, joka vaatii ATP:n ja GTP:n hydrolyysiä.

Glukoneogeneesin säätely on monimutkaista ja siihen vaikuttavat hormonit, kuten glukagoni ja kortisoli, jotka stimuloivat sitä, ja insuliini, joka estää sitä. Myös solunsisäiset tekijät, kuten esiasteiden ja energiatilan saatavuus, vaikuttavat reitin aktiivisuuteen. Epäsäännelty glukoneogeneesi voi johtaa hyperglykemiaan, kuten tyypin 2 diabeteksessa.