galakseihin

Galakseihin ovat suuria gravitaation alaisia järjestelmiä, jotka koostuvat tähdistä, kaasusta, pölystä sekä pimeästä aineesta. Niiden massat voivat olla sadoista miljoonista solar massista jopa triljooniin massoihin, ja ne voivat sisältää miljardeja tähtiä. Galaksit esiintyvät monenlaisina rakenteina; yleisimmät tyypit ovat spiraali-, elliptinen- ja epäsäännölliset galaksit. Spiraaligalaksit muodostavat kiekon, jonka keskellä on tiivis ydin ja jossa tähdet sekä kaasukerroksia kiertävät. Elliptiset galaksit ovat pallomaisia tai soikeita ja niissä on yleensä vanhempia tähtiä. Epäsäännölliset galaksit ovat epäjärjestäytyneitä ja niissä on usein runsaasti kaasua, mikä mahdollistaa tähtien syntymisen.

Galaksien sisällä on useita rakenteita: levy, jossa tähdet kiertävät keskustaa; halo, joka koostuu vanhoista tähdistä ja pimeästä aineesta; sekä kaasua ja pölyä, jotka mahdollistavat uusien tähtien muodostumisen. Pimeä aine muodostaa suuren osan galaksin massasta, mutta ei säteile valoa, ja sen olemassaolo havaitaan gravitaation avulla.

Galaksit voivat vuorovaikuttaa toistensa kanssa; törmäykset ja sulautumat voivat muokata niiden muotoa ja kykyä muodostaa tähtiä. Lokalisissa ryhmissä ja klustereissa galaksit ovat osa suurempaa kosmista verkkoa.

Esimerkkejä ovat Milky Way - spiraaligalaksi Local Groupissa sekä Andromeda (M31), naapurigalaksi. Galaksien tutkimus valaisee universumin rakennetta ja kehitystä sekä auttaa ymmärtämään varhaisen maailmankaikkeuden historiaa.