fraktionointia

Fraktionointi on prosessi, jossa monimutkainen seos jaetaan kahteen tai useampaan fraktioon siten, että kukin fraktio sisältää aineita, joilla on samanlaisia ominaisuuksia ja jotka erottuvat muista fraksioista. Tämä yleisnimi kattaa useita erottelumenetelmiä, joita käytetään kemiassa, biokemiassa, ympäristötieteissä ja teollisuudessa. Erottelu perustuu erottuvien ominaisuuksien, kuten kiehumispisteen, liukoisuuden, molekyylikoon, varauksen tai tiheyden, eroihin. Eri menetelmät voivat olla toisiaan täydentäviä.

Tärkeitä esimerkkejä menetelmistä ovat fraktionaalinen distillointi, jossa seos jaetaan kiehumispisteiden perusteella toistojen haihduttamisella ja tiivistämisellä; fraktiointi kiteytymisen avulla, jossa eri aineet kiteytyvät tietyissä olosuhteissa erikseen; sekä biologisessa ja biokemiallisessa kontekstissa käytettävä diffailentein tai tiheydellä gradientin mukainen sentrifugointi soluelinten ja proteiinien erottamiseksi. Kromatografiset tekniikat, kuten ioninvaihto-, geelifiltrointi- ja affiniteettikromatografia, perustuvat erotteluun ammatillisesti koon, varauksen tai affiniteetin perusteella. Liuottimenvaihto ja saostus ovat myös yleisiä keinoja.

Käyttökohteita ovat teollinen puhdistus ja erottelu (esim. öljynjalostus), biokemia ja lääketieteen puhdistusprosessit (proteiinien ja muiden biomolekyylien erottelu), sekä ympäristöanalyysit, joissa selvitetään epäpuhtauksien esiintymis- ja jakautumistapoja. Fraktionoinnin suunnittelu huomioi halutun puhtauden, tuoton, skaalaamisen sekä kustannukset ja turvallisuuden.