formaatiotavat

Formaatiotavat ovat keinoja esittää ja jäsentää tekstiä sekä muuta sisältöä digitaalisessa ja painetussa muodossa. Ne kattavat sekä visuaalisen ilmeen että sisällön rakenteen, ja niiden tarkoituksena on parantaa luettavuutta, ymmärrettävyyttä ja yleistä käytettävyyttä. Formaatiotapoja voidaan tarkastella kolmena pääkategoriana: typografiset ja visuaaliset formatoinnit, rakenteelliset ja semanttiset formatoinnit sekä tekniset tai markup-pohjaiset formaatit.

Typografiset ja visuaaliset formatoinnit käsittävät muun muassa fontin valinnan, koon, värin sekä lihavoinnin, kursivoinnin ja alleviivauskeinot. Rakenteelliset ja semanttiset formatoinnit liittyvät kappaleisiin, otsikoihin, luetteloihin, taulukoihin sekä rivien ja kappaleiden järjestykseen. Tekniset tai markup-pohjaiset formaatit puolestaan määrittelevät, miten sisältö merkitään ja miten se renderöidään eri järjestelmissä. Esimerkkejä ovat HTML, Markdown, LaTeX sekä tyylijärjestelmät kuten CSS; näiden avulla ulkoasu määritellään erikseen sisällöstä.

Käytännössä formaatiotavat toteutetaan käyttämällä tekstinkäsittelyohjelmia, tekstieditoreita sekä verkkosivu- ja sovellusalustoja, jotka tukevat tyylien, mallien ja merkkien käyttöä. Hyvin suunnitellut formaatiotavat parantavat saavutettavuutta, mahdollistavat tehokkaan uudelleenkäytön ja tuottamisen sekä varmistavat tasaisen ulkoasun eri laitteissa ja medioissa.

Formaatiotapoja arvioidaan ja päivitetään standardien ja oppaiden, kuten kirjoitus- ja julkaisutyylien, mukaan. Osa formaatiotavoista on erityisen kontekstisidonnaisia ja riippuvaisia alasta ja julkaisutavasta.