farmakokineetikat

Farmakokineetikat, eli farmakokinetiikka, on lääkeaineen liikkeen tutkimusta elimistössä. Se kuvaa, miten keho vaikuttaa lääkkeeseen imeytymisen, jakautumisen, metabolian ja erittymisen kautta. Tavoitteena on ymmärtää lääkkeen aikataulu elimistössä sekä suunnitella optimaalinen annostus ja minimoida haittavaikutukset.

Imeytyminen kattaa sen, miten lääke pääsee verenkiertoon: suun kautta, injektiolla, ihon läpäisyn tai muun reitin kautta. Biologinen hyötyosuus kuvaa sen osuutta, joka pääsee systeemiseen kiertoon annetusta annoksesta.

Jakautuminen tarkoittaa lääkkeen leviämistä verenkierrosta kudoksiin ja kudosvesiin. Tilavuus jakautuminen (Vd) kertoo, miten laajasti lääke jakautuu elimistössä.

Metabolia tapahtuu pääasiassa maksassa entsyymien vaikutuksesta ja tuottaa metaboliitteja, jotka voivat olla aktiivisia tai inaktiivisia. Erittyminen puolestaan poistaa lääkkeen elimistöstä; yleisimmin munuaiset virtsan kautta ja maksassa sapen kautta.

PK-parametrit ja mallinnus: Keskeisiä mittareita ovat AUC (alueen alle aikavälin), Cmax (maksimipitoisuus), Tmax (aikapiste, jolloin Cmax saavutetaan) ja t1/2 (puoliintumisaika). Farmakokineettisia malleja ovat yksittäis- ja monikerroksiset tilamallit sekä non-kompartmentaalinen analyysi sekä fysiologisesti perustuvia malleja (PBPK).

Sovellukset ja vaihtelut: Farmakokineettinen tieto ohjaa annostusta ja hoitojen räätälöintiä erityisesti potilailla, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoiminta, iäkkäillä sekä pediatrisillä ja raskaana olevilla. Lääkkeiden vuorovaikutukset ja terapeuttinen lääkitystason seuranta ovat keskeisiä osa-alueita.