injektiolla

Injektiolla tarkoitetaan aineen antamista ruiskutetulla tavalla. Yleensä kyseessä on lääke tai muu hoitamiseen tarkoitettu aine, joka annetaan injektiona joko lihakseen, ihon alle tai suonien kautta. Sana muodostuu injektio-näsitteestä ja adessiivista -lla, jolla viitataan välineeseen tai menetelmään. Injektiolla tarkoitetaan siis annostelua, jossa ei käytetä suun kautta otettavaa tai paikallisesti käytettävää toimintatapaa.

Yleisimmät injektiotapamuodot ovat intramuskulaarinen (lihaksen sisään annettava injektio), subkutaaninen (ihon alle rasvakudokseen) sekä laskimoinjektio (suonensisäinen annostelu). Harvinaisemmilla tavoilla voivat olla intradermalinen (ihon uloin kerros), intraartikulaarinen (nivelen sisäisesti annetettava) sekä epiduraalinen tai intratekaalinen reitti, joita käytetään tietyissä anestesia- tai hoitotilanteissa. Joillakin lääkkeillä injektiomuoto on välttämätön, esimerkiksi rokotteet, insuliini ja eräät biolääkkeet.

Etuna injektioilla on nopea vaikutus ja mahdollisuus annostella tarkasti, mikä on tärkeää esimerkiksi hätätapauksissa tai lääkkeillä, jotka heikosti imeytyvät ruoansulatuskanavasta. Infektioriski ja kipu pistoksen kohdalla sekä tarve aseptisille välineille ovat sen haittoja. Injektiot vaativat asianmukaiset välineet, käsihygienian sekä oikeanneulan ja -pituuden valinnan. Noudata aina terveydenhuollon ammattilaisen ohjeita injektion antamiseen ja turvalliseen kotihoitoon liittyvissä asioissa.