faecalindikaattori

Faecalindikaattori on mikrobinen tai kemiallinen merkki, jonka avulla voidaan osoittaa ulosteperäisen saastumisen esiintyminen ympäristönäytteissä, kuten vedessä, ruoassa tai rannikkovesissä. Indikaattorit voivat olla bakteeri- tai kemiallisia, ja niitä käytetään vesien laadun valvonnassa sekä riskinarvioinnissa.

Yleisimmät bakteeriindikaattorit ovat koliformiset bakteerit, erityisesti Escherichia coli, sekä enterokokit. E. coli pidetään yleisenä merkkinä tuoreesta ulosteperäisestä saasteesta, kun taas koliformit voivat tulla myös muista lähteistä kuten eläinperäisestä saasteesta. Lisäksi käytetään kemiallisia tai biomarkkereita, kuten coprostanoli, jonka läsnäolo voi tukea ulosteperäisen lähteen todentamista.

Menetelmät vaihtelevat: perinteisiin kuuluu viljelyyn perustuva laskenta, esimerkiksi membrane filtration -menetelmä tai MPN-menetelmä (Most Probable Number). Modernissa laboratoriossa käytetään myös molekyylibiologian menetelmiä, kuten qPCR-markkereita tai muita nopeita testejä, sekä kenttätoteutuksia helpottavia laitteita.

Käyttökohteet kattavat veden turvallisuuden valvonnan, virkistyskäytön veden laadun seurannan, kalankasvatus- ja äyriäisseräilyn sekä ympäristösaasteen kartoituksen. Faecalindikaattorit antavat nopean, vaikkakin epätarkan arvion saasteesta, ja niitä tulkitaan usein yhdessä muiden tietojen kanssa. Rajoitteina ovat se, etteivät indikaattorit aina kerro todellista terveysriskiä tai saasteen lähdettä, ja siksi käytetään usein useita indikaattoreita tai lähde-erottavia markkereita kattavamman kuvan saamiseksi.